Plus on ollut iänkaiken aikeissa laittaa jotain kuvia tuon vatsalihastreenin (8 min abs) "vaikutuksista", mutta jotenkin se on vain jäänyt.
En usko, että minulla on edes sen kummempaa tekosyytä siihen, miksi niin kauas olen alkuperäisistä aiheista ajautunut. Kai kesää voisi syyttää, vaikkei tuo toki kummoinen kesä ollutkaan. Hiljaisuus ei johdu kuitenkaan siitä, etten olisi harrastanut liikuntaa lähiaikoina. Ei vain jotenkin ole tehnyt mieli kirjoittaa siitä.
Kesäisin vain tulee luonnostaan liikuttua niin paljon, etten varsinaisesti edes tajua liikkuvani. Monta salitreeniä on tullut korvattua metsässä istutusputken kanssa heiluessa. Olen kävellyt, juossut, pelannut erittäin surkeaa lentopalloa, pelannut sulkapalloa todella tuulisessa säässä ja askelkyykännyt lukemattomia kertoja pihan ympäri.
Olen pyöräillyt ja kävellyt paikasta toiseen; autossa on tullut istuttua koko kesän aikana vain pari kertaa, linja-autossa tai junassa ei kertaakaan. Ja kyllä, olen käynyt myös salilla, opetellut uusia juttuja ja palannut välillä takaisin tuttuihin ja turvallisiin juttuihin.
Olen myös joskus salille lähtiessäni kääntynyt kannoillani, koska sää on ollut niin huono, etten ole viitsinyt kastella itseäni. Tällöin olen suosiolla jumppaillut olohuoneen lattialla, kaivanut kaapista pölyttyneitä jumppavehkeitä.
Muutamia kertoja olen laittanut musiikin soimaan ja tanssinut niin kovaa kuin jäsenistä vain lähtee ja ollut ylipäätään iloinen liikkuessani.
Olen kokeillut uusia juttuja niin ruokailun kuin liikunnankin suhteen, joista mainittavimpia lienevät bataattikeitto, tomaatti-fetapasta ja jooga. Jooga on tällä hetkellä ehkä mukavin kokeilu, ja tunnen itseni pidemmäksi kuin aikoihin :-D
Syksyllä liikunnasta alkaa luultavasti tulla taas vakavampaa, koska räntäsateessa on inhottava paarustaa salille ja takaisin, jolloin kurjuutta kertyy melkein kahdeksan kilometrin edestä. Silloin on pakko suhtautua vakavasti ja purra vain hammasta, koska turhankin houkuttelevalta tuntuisi jäädä kotiin istumaan.
.
.
.
Mene ja tiedä, oliko tässäkään tekstissä mitään järkeä(?)
Kai koetan vain selitellä itselleni, että olen käyttänyt aikani muutenkin, kuin tuskaillen kirjottamieni juttujen/tarinoiden/novellien parissa.
Kuitenkin. Pitänee vielä nauttia tästä liikunnan vapaudesta ja ihanuudesta niin kauan, kun sää on vielä inhimillinen. Ja sitten kun lumi hautaa polkupyörän telineeseen ja pakottaa kävelemään kaikkialle, minä varaan äkkilähdön jonnekin lämpimään ja punnerran lämpimällä hiekkarannalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti