Pikavisiitti

Äiti sitten yllättäen kävi kiikuttamassa minut asunnolle ja opasti ihan kädestä pitäen miten se vessa pestään :-D
Hieman noloa, pakko myöntää... Mutta korvaukseksi pyhitin illan sitten äidin kasvimaalle, ja oikein ahkerasti itikoista huolimatta kitkin perunapenkkejä. Huomenna luultavasti jatkamaan, niin onpahan sitten talvella itselläkin edes perunoita ja porkkanoita, kun rahat loppuu.

Saatiin isän kanssa olohuoneesta tapetitkin hetkessä pois. Ensi kerralla varmaan pääseekin jo pesemään seiniä, ja sitten olisikin edessä maalien valinta!

// Voi voi, minun pikkuinen soturi oli ihan traumatisoitunut :-D Oli ilmeisesti joku kotiutumiskonsertti, jossa esiintyjänä Anna Abreu. En ihmettele yhtään, jos oli järkyttynyt. Sattuu nimittäin tykkäämään ko. laulajasta melkein yhtä vähän kuin minä. Tai ainakin niin väittää.
Kaiken muun hyvän lisäksi oli taustatanssijatkin ollut kuulemma hyvin hemaisevia. Näin kauniisti hän kuvaili tuota visuaalisesti hivelevää näkyä: "Netistä katottiin niitten sivuilta jotain kuvia niin kyllä huomas että on photoshoppailtu kaikilta 10 kiloa pois :D ihan järkyttäviä siiderimahoja ja pahkurareisiä."

Salaa se kuitenkin tykkäsi ;)

Avautumista alkusiivoilusta

Noin, hienosti on jo näin alkuun jäänyt tämä kirjoittaminen vähemmälle :-D

Hain avaimet uuteen asuntoomme viime viikolla, ja viikonloppu menikin siivoillessa ja tapetteja irrotellessa.
Olen surkea siivoamaan tiloja, joissa joku itselleni tuntematon on elänyt. Mielessäni kuvittelen mitä kummallisimpia otuksia koskettelemaan paikkoja tahmaisilla sormillaan :-D Pyörin ahdistuneena ympäriinsä kumihanskojen ja erilaisten puhdistusaineiden kanssa, enkä oikein tiedä mitä uskallan koskea ja mitä en. (Kehitän vielä jonkun neuroottisen suhtautumisen bakteereja kohtaan.) Näen varmaan vielä kauan painajaisia wc:n pesemisestä...

Meillä on tarkoituksena ennen varsinaista muuttoa tehdä seiniin pientä remonttia, johon kuuluu entisten tapettien irrotus ja seinien maalaaminen. Olin aluksi huolissani tapeteista, sillä oletin niiden irrottamisen olevan hankalaa ja vievän paljon aikaa.  Hankalaahan se olikin, kunnes joku hoksasi kostuttaa tapetin, ja repiä sen sitten irti...
Melkein harmittaa, kun en älynnyt ottaa seinistä kuvia. Olivat nimittäin niiiiin kauniit repaleisina.

Ensimmäinen yö asunnolla sujui hyvin, vaikka mukana oli vain ohuet patjat ja huopa, jonka poikaystäväni varasti itselleen jo alkuyöstä, joten itselleni jäi peitoksi vain pyyhe. Kiitos vain... Pitääkin ensi kerralla ottaa ihan kunnolliset peitot mukaan, varsinkin jos sää pysyy näin viileänä.

Tulevana viikonloppuna sitten vain jatkamaan siivoilua ja pintaremonttia.
Viikonlopun lähestyessä hupenevatkin viimeiset päivät "inttileskenä". Puoli vuotta on mennyt todella nopeasti, vaikka muistan vieläkin, miten kamalalta ensimmäinen viikko tuntui. Nyt hieman harmittaa, ettei ole tullut enemmän nautittua tästä vapaasta olemisesta. Mutta noh, perjantaina luultavasti juhlitaan ja lauantaina jatketaan seinien kimpussa. Kunhan saadaan tapetit irti kaikista seinistä, pääsenkin riemastuttamaan itseäni kylpyhuoneen lattioiden ja seinien pesulla.



Olen muuten hirveän terminologisen pulman edessä aina, kun puhun poikaystävästäni. Olen niin tottunut käyttämään tuota nimitystä, vaikka olemme olleet kihloissa jo yli puoli vuotta, ja juurikin siksi hän kovasti tahtoisi minun käyttävän jotain muuta ilmausta. Nyt kun muutamme virallisesti yhteen, hän kaiketi on avomieheni, mutta en sitten enää tiedä onko avopuoliso vai 'sulhanen' se nimitys, jota joutuisin käyttämään. Poikaystävänä varmaan tulee jatkossakin kaikille esiteltyä.

Kappas vain. . .

Kylläpä oli aloittaminen hankalaa. Olen tunnin verran tässä kierrellyt ja kaarrellut, mutta kai se ensimmäinen postaus pitää saada pois alta.

Olen aiemmin pitänyt erilaisia blogeja, mutta jostain syystä kaikki ovat ajan myötä unohtuneet. Ehkä suurimpana syynä on ollut se, etten ole koskaan saanut tehtyä täysin itseäni miellyttävää blogia. Nykyäänhän lähes kaikki pitävät ainakin muotiblogia, kertovat matkailusta ja sisustamisesta, kalliista ajanvietosta, ravintoloista jne.
Itse en ikäväkseni ole mikään porvari, joten en tilaa jatkuvasti merkkivaatteita ulkomailta tai käy joka ilta syömässä ravintolassa. Elämäni on tavallista, joten moni luultavasti luokittelee sen tylsäksi, ja mahdollisesti jättää lukemisen tähän - kukapa nyt tahtoisi tavallisesta elämästä lukea.

Omasta mielestäni elän kuitenkin hyvin jännittävää aikaa. Olen muuttamassa alkavien yliopisto-opintojeni takia uudelle paikkakunnalle, ja ensimmäiseen omaan asuntooni. Lisäksi pääsen opettelemaan uudelleen elämistä poikaystäväni kanssa, joka vapautuu armeijan harmaista heinäkuulla :-D

Muutosta tulee mielenkiintoinen, sillä teemme asuntoon pintaremontin ennen varsinaista muuttoa. Poikaystäväni on kyllä koulutukseltaan talonrakentaja, mutta itselläni ei ole pienintäkään tietoa minkäänlaisesta remontoinnista. Voin jo kuvitella, kuinka suureksi avuksi tulen olemaan.

. . . Ainakin näin aluksi ainakin siis tulee postauksia muuton etenemisestä, myöhemmin ehkä siitä, kuinka tämä kodinhengetär pääsee toteuttamaan itseään. Varsinkin keittiössä pääsen loistamaan, jokainen kokkausyritys kun tahtoo päätyä palovaroitinten tahattomaan testaamiseen.


Pysytellään ihan keveissä aiheissa, ei ole tarvetta lähteä kansallispoliittisia asioita tai muutakaan täällä jankkaamaan, vaikka niistäkin varmaan mielipiteitä löytyisi. :-D