Viimeisen vartin olen tuijottanut tätä:
 |
| pic |
Muuttuu hetki hetkeltä häiritsevämmäksi. Silti nauran edelleen :'D
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
no words can describe this...
Tämä kipeänä oleminen alkais jo pikkuhiljaa riittää. Tätä tylsyyden määrää on vaikea edes käsittää.
Viimeisen vartin olen tuijottanut tätä:
Muuttuu hetki hetkeltä häiritsevämmäksi. Silti nauran edelleen :'D
Viimeisen vartin olen tuijottanut tätä:
Muuttuu hetki hetkeltä häiritsevämmäksi. Silti nauran edelleen :'D
tiistai 30. lokakuuta 2012
lauantai 27. lokakuuta 2012
November Photo Challenge
Marraskuuksi olisi siis suunnitteilla uusi valokuvahaaste, joka löytyypi täältä.
(Haasteeseen osallistuu aiempienkin kuvahaasteiden tapaan Henarchy)
Olen jopa innostunut tästä, vaikka tällä hetkellä eniten huolettaa aiheet 3, 4, 18 ja 29 :-D Kiva kuitenkin päästä pitkästä aikaa kuvaamaan ihan tarkoituksellisesti ja urakalla.
Edellinen haaste olikin Heinäkuussa, joten välissä on ennättänyt vierähtää ihan kivasti aikaa. Kuvausmaisematkin ovat nyt täysin erilaiset,sillä syksy on vallannut kaiken tempomalla kesältä housut jalasta ja raadollisesti kuiviltaan vedellyt suoraan kakkoseen... Ei ole kesä enää, ei. Lieneekö jo peräti talvi? Mutta niin. Ulkona on pimeää ja jossain määrin jopa tunnelmallista, kun vain pääsee yli tuosta vitututksesta, jota pimeys ja varsinkin kylmyys yleisesti aiheuttavat.
Eli uusi, talvinen haaste sitten käyntiin, jahka Marraskuu koittaa. (Tiedän, että edellisetkään haasteet eivät ole houkutelleet muita osallistumaan, mutta jos joku sattuisi innostumaan, mielelläni lopputuloksia ihastelisin.)
(Haasteeseen osallistuu aiempienkin kuvahaasteiden tapaan Henarchy)
Olen jopa innostunut tästä, vaikka tällä hetkellä eniten huolettaa aiheet 3, 4, 18 ja 29 :-D Kiva kuitenkin päästä pitkästä aikaa kuvaamaan ihan tarkoituksellisesti ja urakalla.
Edellinen haaste olikin Heinäkuussa, joten välissä on ennättänyt vierähtää ihan kivasti aikaa. Kuvausmaisematkin ovat nyt täysin erilaiset,
Eli uusi, talvinen haaste sitten käyntiin, jahka Marraskuu koittaa. (Tiedän, että edellisetkään haasteet eivät ole houkutelleet muita osallistumaan, mutta jos joku sattuisi innostumaan, mielelläni lopputuloksia ihastelisin.)
maanantai 22. lokakuuta 2012
dry, drier... driest = autumn
Joka syksy minulla on kaksi ongelmaa: 1) hiukset ovat kuivat ja hemmetin sähköiset, ja 2) iho on vielä hiuksiakin kuivempi.
Joka syksy kokeilen kaikenlaisia uusia tuotteita, eikä mikään koskaan ole kyllin hyvä, jotta jatkaisin sen käyttöä seuraavana syksynä. Eli jälleen uusi epätoivoinen etsintä on alkanut.
Prismassa pyörähtäessäni norkoilin hyllyltä toiselle, ja käteeni osui Linna shampoo. Lasten shampoo.
Lupaukset olivat melkoiset. Hellä päänahalle, vähentää sähköisyyttä, pH 6 jne... Ja mikä tärkeintä:
En jaksanut olla skeptinen, koska tuo tuoksuukin niin hyvältä, joten mikäpäs siinä.
Pesin hiukseni ja nautin ihanasta tuoksusta, josta lähinnä tulee mieleen joku lapsuuden purukumi, jota ei enää myydä...
Noh. Aamulla kampaan hiukseni - tai ainakin yritän. Ovat aivan yhtä takussa kuin ennenkin. Ja sähköisemmät kuin yleensä! Oikeasti - kuulen sähköisen ritinän, kun kampa vaeltaa epätoivoisesti hiusten läpi... Joten ei, tämä tuote tuskin tulee ensisyksynä mieleen. Mutta pakko se nyt on käyttää, kun se on maksettu... Huimat 1,90€ siis :D
Vaikka lopputulos kampaamisen jälkeen on tämä (ja tuoksukin on jo haihtunut):
Mutta niin. Ihon kuivumista vastaan on tullut taisteltua monenlaisilla kosteusvoiteilla, aina Aqualan L:stä Doveen ja takaisin. Kaikki hyviä voiteita, joita olen kyllä käyttänyt vuodesta toiseen... Mutta jotenkin se rasvaaminen unohtuu, kun voiteen rasvaisuus alkaa käydä hermoille, tai hajuun kyllästyy... Joten välillä pitää kokeilla uutta. Nyt oli vuorossa täysi heräteostos.
Täysin tuntematon (halppis?)merkki, mutta lupaukset ihanasta hajuherneiden tuoksusta sekoittivat pääni... Joten tein syntiä ja varmistin tuoksun jo kaupassa :-D Hyvältähän se tosiaan tuoksui, joten mukaan lähti, kun oli vielä niin halpakin (1,85€).
Nyt tuolla olen jopa muistanut itseni päivittäin rasvata, ja pakko myöntää, että kosteuttaa hyvin. JA jälkeenpäin ei ole tahmainen tai tukala olo, vaan tuo tuntuisi imeytyvän todella nopeasti. Lisäksi plussana sekin, etten ole saanut minkäänlaista allergista reaktiota, vaikka olen käyttänyt tuota jo pari viikkoa! Tämän käyttö siis jatkuu, tai ainakin niin pitkään, kunnes seuraa se perinteinen tragedia - valmistus lopetetaan.
Joka syksy kokeilen kaikenlaisia uusia tuotteita, eikä mikään koskaan ole kyllin hyvä, jotta jatkaisin sen käyttöä seuraavana syksynä. Eli jälleen uusi epätoivoinen etsintä on alkanut.
Prismassa pyörähtäessäni norkoilin hyllyltä toiselle, ja käteeni osui Linna shampoo. Lasten shampoo.
Lupaukset olivat melkoiset. Hellä päänahalle, vähentää sähköisyyttä, pH 6 jne... Ja mikä tärkeintä:
En jaksanut olla skeptinen, koska tuo tuoksuukin niin hyvältä, joten mikäpäs siinä.
Pesin hiukseni ja nautin ihanasta tuoksusta, josta lähinnä tulee mieleen joku lapsuuden purukumi, jota ei enää myydä...
Noh. Aamulla kampaan hiukseni - tai ainakin yritän. Ovat aivan yhtä takussa kuin ennenkin. Ja sähköisemmät kuin yleensä! Oikeasti - kuulen sähköisen ritinän, kun kampa vaeltaa epätoivoisesti hiusten läpi... Joten ei, tämä tuote tuskin tulee ensisyksynä mieleen. Mutta pakko se nyt on käyttää, kun se on maksettu... Huimat 1,90€ siis :D
Vaikka lopputulos kampaamisen jälkeen on tämä (ja tuoksukin on jo haihtunut):
Mutta niin. Ihon kuivumista vastaan on tullut taisteltua monenlaisilla kosteusvoiteilla, aina Aqualan L:stä Doveen ja takaisin. Kaikki hyviä voiteita, joita olen kyllä käyttänyt vuodesta toiseen... Mutta jotenkin se rasvaaminen unohtuu, kun voiteen rasvaisuus alkaa käydä hermoille, tai hajuun kyllästyy... Joten välillä pitää kokeilla uutta. Nyt oli vuorossa täysi heräteostos.
Täysin tuntematon (halppis?)merkki, mutta lupaukset ihanasta hajuherneiden tuoksusta sekoittivat pääni... Joten tein syntiä ja varmistin tuoksun jo kaupassa :-D Hyvältähän se tosiaan tuoksui, joten mukaan lähti, kun oli vielä niin halpakin (1,85€).
Nyt tuolla olen jopa muistanut itseni päivittäin rasvata, ja pakko myöntää, että kosteuttaa hyvin. JA jälkeenpäin ei ole tahmainen tai tukala olo, vaan tuo tuntuisi imeytyvän todella nopeasti. Lisäksi plussana sekin, etten ole saanut minkäänlaista allergista reaktiota, vaikka olen käyttänyt tuota jo pari viikkoa! Tämän käyttö siis jatkuu, tai ainakin niin pitkään, kunnes seuraa se perinteinen tragedia - valmistus lopetetaan.
sunnuntai 21. lokakuuta 2012
excuses and aberrations
Olen niin hemmetin pahasti jäässä tämän blogin kanssa :-D On rästissä kaikkea, mitä tänne piti postailla, mutta ei... Jotenkin sitä ei vaan saa aikaiseksi - on muka niin kiire. Oikeasti kai se kiire on sitä, että mieluummin tekee jotain muuta.
Minun piti kirjoitella paljonkin liikunnasta, mutta kappas... Jännästi se jää. Näin syksyllä olen aina todella aktiivinen ja tulee liikuttua vaikka miten, mutta en saa niitäkään asioita mainostettua tänne. En tiedä onko syynä sitten myös tuo kommenttien puute, kai se jossain määrin tuntuu typerältä kirjoittaa, kun tietää, että puhuu lopulta yksin. Toisaalta kävijätilasto raksuttaa, mutta hyvin harva uskaltaa kommentoida... Tästä asiasta toisaalta on turha itkeä ainakaan nyt, kun oma aktiivisuus on aivan pohjalukemissa. Olenkohan itsekään saannut hierrettyä paria kommenttia enempää toisten blogeihin?
Silloin kun oli vielä kesä, minun oli esimerkiksi tarkoitus hehkuttaa juomista ihaninta, eli Sitsoa. Näitä ei silloin vielä saanut edes kaupasta... Mutta hienosti nämä kesän auringossa otetut kuvat ovat hautuneet koneella pitkään :D Ja toinen mainostettava asia oli pixlr-o-matic, jonka kanssa olen leikkinyt jo jonkin aikaa, mutta eipä tämäkään tullut mieleen, ennen kuin Starry Eyesin Sita sen tänään omassa blogissaan toi esille.
Lieneekö sitten jonkinlaista syysmasennusta ilmassa, vai mistä lie johtuu tämä jonkinlainen laiskuus. Tuntuu, etten ennätä tehdä mitään muuta, kuin käydä töissä ja salilla, sitten onkin aika mennä nukkumaan ja surra sitä, etten ennättänyt lukea pääsykokeisiin niin paljon kuin olin suunnitellut... :-D Noh. Kyllä se tästä. Olen ruvennut jättämään viikolla pari salikertaa välistä ja jumppailemaan kotona, niin jää vähän enemmän aikaa sitten muuhun.
Marraskuussa voisi kaivaa kameran naftaliinista ja aloitella syksyistä valokuvahaastetta, jotta olisi edes jotain hauskaa tämänkin kylmän pimeyden keskelle.
Minun piti kirjoitella paljonkin liikunnasta, mutta kappas... Jännästi se jää. Näin syksyllä olen aina todella aktiivinen ja tulee liikuttua vaikka miten, mutta en saa niitäkään asioita mainostettua tänne. En tiedä onko syynä sitten myös tuo kommenttien puute, kai se jossain määrin tuntuu typerältä kirjoittaa, kun tietää, että puhuu lopulta yksin. Toisaalta kävijätilasto raksuttaa, mutta hyvin harva uskaltaa kommentoida... Tästä asiasta toisaalta on turha itkeä ainakaan nyt, kun oma aktiivisuus on aivan pohjalukemissa. Olenkohan itsekään saannut hierrettyä paria kommenttia enempää toisten blogeihin?
Silloin kun oli vielä kesä, minun oli esimerkiksi tarkoitus hehkuttaa juomista ihaninta, eli Sitsoa. Näitä ei silloin vielä saanut edes kaupasta... Mutta hienosti nämä kesän auringossa otetut kuvat ovat hautuneet koneella pitkään :D Ja toinen mainostettava asia oli pixlr-o-matic, jonka kanssa olen leikkinyt jo jonkin aikaa, mutta eipä tämäkään tullut mieleen, ennen kuin Starry Eyesin Sita sen tänään omassa blogissaan toi esille.
Lieneekö sitten jonkinlaista syysmasennusta ilmassa, vai mistä lie johtuu tämä jonkinlainen laiskuus. Tuntuu, etten ennätä tehdä mitään muuta, kuin käydä töissä ja salilla, sitten onkin aika mennä nukkumaan ja surra sitä, etten ennättänyt lukea pääsykokeisiin niin paljon kuin olin suunnitellut... :-D Noh. Kyllä se tästä. Olen ruvennut jättämään viikolla pari salikertaa välistä ja jumppailemaan kotona, niin jää vähän enemmän aikaa sitten muuhun.
Marraskuussa voisi kaivaa kameran naftaliinista ja aloitella syksyistä valokuvahaastetta, jotta olisi edes jotain hauskaa tämänkin kylmän pimeyden keskelle.
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
Shoe Fantasy: Crisis Sole
Miten tuskastuttavaa yrittää katsella itselleen uusia syyssaappaita netistä.
...Miten tuskastuttavaa tajuta, että näin väsyneenä ja tällä aikaa ei ehkä kannata tehdä mitään päätöksiä, ettei aamulla harmita. Väsymys oli mennyt yli mittareista jo kauan sitten, paljon ennen kuin edes rustasin tuon äärimmäisen kehnon otsikon.
Kurjan otsikon lisäksi eniten ahdistaa se, että kun valitsen kengät, vastaan tulee kuitenkin jotkut paremmat ja sitten masentaa... Ehkä pitäisi enemmän masentua tästä blogimerkinnän tyhjyydestä.
Kuroko no Basuke jäi tauolle. En edes tiedä, milloin seuraava tuotantokausi tulee (tuleeko edes...)
.
.
.
Olen tuskallisen ihastunut Olivia Wildeen.
Nyt takaisin kirjoittamaan. Hyvää tekstiä pukkaa jonnekin aivan muualle kuin bloggeriin.
...Huomenna on töitä.
...Miten tuskastuttavaa tajuta, että näin väsyneenä ja tällä aikaa ei ehkä kannata tehdä mitään päätöksiä, ettei aamulla harmita. Väsymys oli mennyt yli mittareista jo kauan sitten, paljon ennen kuin edes rustasin tuon äärimmäisen kehnon otsikon.
Kurjan otsikon lisäksi eniten ahdistaa se, että kun valitsen kengät, vastaan tulee kuitenkin jotkut paremmat ja sitten masentaa... Ehkä pitäisi enemmän masentua tästä blogimerkinnän tyhjyydestä.
Kuroko no Basuke jäi tauolle. En edes tiedä, milloin seuraava tuotantokausi tulee (tuleeko edes...)
.
.
.
Olen tuskallisen ihastunut Olivia Wildeen.
Nyt takaisin kirjoittamaan. Hyvää tekstiä pukkaa jonnekin aivan muualle kuin bloggeriin.
...Huomenna on töitä.
maanantai 1. lokakuuta 2012
Home Sweet Home
Ihana pidennetty viikonloppu kotona
<3
Varsinaisesti olimme auttamassa juuresten nostossa kotitilalla, mutta oli aikaa muuhunkin.
Kotona käynnissä perheen lisäksi ehdottomasti parasta on raikas ilma. Ennen en edes tajunnut, kuinka paljon puhtaampaa ilma kotona on, ainakin jos Kuopioon vertaa. Ero on uskomaton.
Toinen asia, mistä kovasti nautin, on luonnossa kävely. Mukana on lähes poikkeuksetta iso pikkuveljeni ja kultainen Misa-koira :D
Tuntuu, että olen kehkeytynyt arkajalaksi tässä lähiaikoina, koska yksin en enää välttämättä uskaltaisi metsään lähteä, sillä susia ja karhuja on meillä liikkunut paljon. Ennen en pahasti hätkähtänyt, vaikka lenkkipolulla tuli parikin kertaa katseltua hirviä lähietäisyydeltä. Kerran törmäsin iltahämärissä jopa ilvekseen... Nykyään otan mieluusti mukaan veljeni, joka arvatenkin osaisi vääntää pedoilta niskat nurin :D
Äidin tekemää omenapaistosta tuli syötyä ehkä vähän liikaakin, mutta minkä sille mahtaa - varsinkin, kun äidin vaniljakastike on maailman parasta.
...Sivuhuomautuksena tähän on sanottava, että vaikka viimeisimmästä metsälenkistä on jo melkein kuusi tuntia ja olen taas Kuopiossa, saalistin juuri ohimoltani hirvikärpäsen. Jo neljäs tänään. Suihkuun kai tästä on kohta suunnattava, ennen kuin nuo elukat vievät järjen. Sitkeitä otuksia.
Nyt koetan sopeutua koti-ikävään ja ihmettelen, kuinka neljä päivää on aivan liian lyhyt aika... Toivottavasti takaisin pääsen jo pian.
Varsinaisesti olimme auttamassa juuresten nostossa kotitilalla, mutta oli aikaa muuhunkin.
Kotona käynnissä perheen lisäksi ehdottomasti parasta on raikas ilma. Ennen en edes tajunnut, kuinka paljon puhtaampaa ilma kotona on, ainakin jos Kuopioon vertaa. Ero on uskomaton.
Toinen asia, mistä kovasti nautin, on luonnossa kävely. Mukana on lähes poikkeuksetta iso pikkuveljeni ja kultainen Misa-koira :D
Tuntuu, että olen kehkeytynyt arkajalaksi tässä lähiaikoina, koska yksin en enää välttämättä uskaltaisi metsään lähteä, sillä susia ja karhuja on meillä liikkunut paljon. Ennen en pahasti hätkähtänyt, vaikka lenkkipolulla tuli parikin kertaa katseltua hirviä lähietäisyydeltä. Kerran törmäsin iltahämärissä jopa ilvekseen... Nykyään otan mieluusti mukaan veljeni, joka arvatenkin osaisi vääntää pedoilta niskat nurin :D
Äidin tekemää omenapaistosta tuli syötyä ehkä vähän liikaakin, mutta minkä sille mahtaa - varsinkin, kun äidin vaniljakastike on maailman parasta.
...Sivuhuomautuksena tähän on sanottava, että vaikka viimeisimmästä metsälenkistä on jo melkein kuusi tuntia ja olen taas Kuopiossa, saalistin juuri ohimoltani hirvikärpäsen. Jo neljäs tänään. Suihkuun kai tästä on kohta suunnattava, ennen kuin nuo elukat vievät järjen. Sitkeitä otuksia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)