Tämäkin haaste vetelee viimeisiään, ja hyvä niin. Tämä taso on laskenut aika mahtavasti tässä viimeisten viikkojen aikana. Toisaalta tuntuu ahdistavalta ja surulliselta, koska heinäkuu on huvennut jonnekin ja jäljelle jäi päällimmäisenä masennus sateiden takia. Onneksi muutama päivä ennätti olla ihan oikeaa kesää... Ja onhan tässä vielä elokuu, joka meneekin silmänräpäyksessä, ja sitten alkaakin taas se hitaampaakin hitaampi tarpominen läpi syksyn ja talven...
Pakko kai se on kevättalvella raahautua ulkomaille, niin on edes jonkinlainen valopilkku sen kaiken pimeyden keskellä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti