2016

Vuosi, joka tallentuu jälkipolville kauhutarinoiden ja lukemattomien surkuhupaisien memejen kokoelmana. Vuosi, joka itsellä on ollut pelkkää asioiden lykkäämistä ja vättöilyä (ehkä tästä syystä tämänkin tekstin saan luonnoksista pois vasta nyt...) Eipä tästä paljon hyvää voi sanoa, vaikka en edes tiedä, mikä tästä vuodesta lopulta niin kamalan juuri omalle kohdalle teki. Tietenkin maailmalla tapahtuvien asioiden seuraaminen on kamalaa ja käy ainakin itsellä välillä jopa mielenterveyden päälle, mutta jokin muukin tässä vuodessa vain oli pielessä. Ajattelin silti tehdä tällaisen perinteisen vuosipostauksen, koska onhan tässä isojakin juttuja tapahtunut, kiva sitten myöhemmin muistella! Olettaen siis, että kykenen muistamaan mitä vuoden aikana on tapahtunut.

LUVASSA SIIS JÄRKYTTÄVÄN PITKÄ POSTAUS TÄYNNÄ KUVIA! Järkevämpi blogaaja jakais tämän kahteen osaan, mutta olen 150% varma että unohtaisin lopulta postata toisen puolikkaan, joten menkööt. Plus voin myöhemmin fiilistellä tätä itse myös helpommin yhdessä osassa. Mutta joo:


TAMMIKUU

Koko kuukausi oli pimeää ikäkriiseilyä, jota tauottivat opiskelijabileet ja epätoivoinen yritys vetää kaatokänni, jota kauhea krapulanpelko kuitenkin esti. Yritin taiteilla ja saada otetta elämästä.

HELMIKUU

Helmikuu oli kamalaa stressiä sekä opiskelujen että ikääntymisen osalta. Täytin pahaenteiset 25, mutta vaikka olin sitä pelännyt, tuli jotenkin tuon luvun mukana ihan ihmeellinen ja uusi itseni hyväksyminen. Kandistressi kuitenkin nakersi ja tätä yritin lievittää loikomalla hotellin kylpyammeessa synttäripäivän.

MAALISKUU

Maaliskuu meni sumussa, luultavasti kandia viimeistellessä? Jos en väärin muista, lääkärireissuja tuli noin 500 kun keho ei enää kestänyt stressiä ja kaikki ahdisti ja makasin illat kuunnellen epätahdissa tykyttävää sydäntä ja miettien kuolemaa. Lopulta vikana oli tosiaan vain stressi, avena sativa auttoi yllättävän hyvin.

HUHTIKUU

Huhtikuuhunkin mahtui vielä riittävästi stressiä (mm. kandikonferenssin takia) ja kuukautta kuvaakin hyvin seuraava face-swap:

Mukavia juttujakin oli, kuten opiskelijabileitä ja ihanat palkintokengät, jotka soin itselleni jo etukäteen kandiutumista palkitsemaan.

 

#vaimomatskuu ihan sylintäydeltä

TOUKOKUU

Toukokuussa tulivat jo yllättäen rantakelit, ja koska paatuneena vättöilijänä en mennyt kesätöihin vaan tein kesäopintoja, sain nautiskella niistä loistavasti. Palautin myös kandin kuun alussa, joten käytin aikaa lähinnä rannalla makaamiseen, salilla jumppailuun ja filosofiaan.

ei viDDu maGe mikä haBa XDDD

KESÄKUU

Kesäkuu potkaistiin meidän taloudessa käyntiin noroviruksella, jota oli mukava viettää helteessä. Siitä toivuttuani filosofioin kesäopintoja ja leikin muotigurua shoppailtuani ihan liikaa junkyardissa.

Hiukset kasvoi ja vaaleni

HEINÄKUU

Heinäkuussa vedin ruokaa varmaan enemmän kuin koko vuonna, mutta silti laihduin ja olin pitkästä aikaa tyytyväinen vartalooni. Angstasin jo kesän loppumista ja söin ja join Olusilla vippinä ja Olavi Uusivirta tykkäsi instassa minun kuvasta. #fame

oluset ja kaljaaaa

ELOKUU

Elokuussa sain virallisesti kandin paperit, kun heinäkuulta viimeisetkin suoritukset kotiutuivat. Kuun alussa surin myös Erwin Smithin kuolemaa (Shingeki no Kyojin -sarja, niille jotka ei tiedä. Myös vähän spoiler, mutta lukisitte mangaa.).

Pistäydyttiin henarchyn kanssa Helsingissä

SYYSKUU

Syyskuussa en muusta puhunutkaan kuin tulevasta Espanjan vaelluksesta. Fiilistelin selailemalla 2014 vuoden reissukuvia. Angstasin myös syksyä.

Matka alkoi Leónista. Ikävä takaisin.

LOKAKUU

Lokakuu tarkoitti reissusta kotiutumista ja sen tuomaa ahdistusta. Mukaan mahtui myös tavaroiden jäädyttäminen koska saatanan kätyrit lutikat valtasivat viimeisessä majapaikassa meidän sängyt. Vedin roskaruokaöverit joiden myötä pyrin vähentämään huonoa syömistä ja kävin Twenty One Pilotsin keikalla (tunsin itseni kymmenen vuotta nuoremmaksi, joten mikäs siinä!)

MARRASKUU

Marraskuussa iski syysmasennus ja tuntuu, että koko kuukausi kesti vain 15 sekuntia. Ainoa valonpilkahdus oli Yuri on Ice!!! -anime, joka lämmitti sielua enemmän kuin olisin edes voinut uskoa. Muuten tuntuikin, että syysmasennus oli muuttumassa ihan oikeaksi masennukseksi, eikä uni tullut millään mutta aamulla oli mahdotonta nousta sängystä.

love wins

JOULUKUU

Kuukauteen mahtui lajinsa pikkujouluja ja joulutorttuja, mutta myös samanlaista päämäärätöntä haahuilua kuin koko vuoteen muutenkin. Yuri on Ice!!! ilahdutti edelleen, mutta sarjan loppuminen kävi kyllä myös kurjasti sydämen päälle.

Hyvin syöneenä ja pyjamassa vättöillen päättyi 2016, ja samoissa merkeissä menee varmaan 2017, jos en saa itseäni niskasta kiinni ja jonkinlaista rakennetta takaisin elämään. Tänä vuonna täytän 26 ja olen virallisesti SAIRAANwanha, joten ajattelin oikein yrittämällä yrittää asioita, kun yleensä tykkään kääntyä pois tilanteesta ja mennä nukkumaan, jos asiat vaatisivat jotain ponnisteluja.